Elämän ohjeita part 365

Mulla oli elämässä joskus enemmän ja vähemmän sellainen ihminen, kenen neuvoilla porhallan eteenpäin kinkkisissä tilanteissa ja vedän muut mukanani. En muista tähän hätään kaikkia, kun niitä tulee aina tilanteen sattuessa kohdalle, mutta jos tulee mieleen muistan ehdottomasti päivittää. Näillä neuvoilla on tullut pelastettua monen monta omaa ja muuta ihmismieltä sortumasta epätoivoon.

J-babe, jos luet tätä - tunnistat varmaan itsesi.

1. Etevin, käytetyin ja toimivin, kun ihmissuhteet - kaveri tai juttujutut - aiheuttaa harmia ja harmaita itselle: Decide when you have had enough.

Oikeasti se meni, että 'päätä itse se kerta mikä on viimenen', mut se kuulosti englanniks paljon hienommalta.

Havainnollistava esimerkki:

Simo ja Minttu ovat kavereita, joilla on f-w-b-suhde. Jokaisen 'benefits' -kerran jälkeen Minttu lyö Simoa kookospähkinällä päähän ja Simo miettii joka kerta että mitä vittua. Simo on yrittänyt sanoa Mintulle, että kookospähkinät voisi jättää makuuhuoneen ulkopuolelle, mutta Mintulle se ei käy.

Nyt Simo on ongelman edessä, jaksaako hän kuhmuja päässään joka kerta seksin jälkeen? Ei jaksa. Ei todellakaan jaksa. Simo odottaa, että Minttu lopettaisi, mutta koska Minttu ei lopeta Simo päättää, että kaksi kertaa. Kaksi tuskaista kertaa hän ottaa iskut vastaan. Sitten se on ohi. Ja sitten se oli ohi. Simo valmistautui, Simo päätti ja Simo eli loppuelämänsä onnellisena ilman Minttua. Ja ilman kuhmuja. Ehkä hetken aikaa myös ilman kookospähkinöitä.

2. Valehtelijalle ei tarvitse kertoa, että hän valehtelee.

Siis oikeesti mitä sä saavutat tällä?

'sä valehtelit siit et olit kaupas'
'nii mä olinki öö siis vessas tai siis porkkanamaal tai siis en viittiny kertoo ettet suutu'

Mitä jos vaan kuuntelet ja tiedät itse. Se riittää. Voit ajatella oman pääsi sisällä, että 'huh huh no näillä mennään.'

Voit tehdä sen perusteella myöhemmissä tilanteissa olennaisia ratkaisuja.

Havainnollistava esimerkki:

Kaisa ja Moona sopivat näkevänsä lauantaina. Kaisa ilmoittaa lauantaina pari tuntia ennenkuin pitäisi nähdä, että hän on kipeä eikä pääse. Moona näkee facebookista Kaisan kaverin lisäämän kuvan, jossa Kaisa on umpitunnelissa pitämässä hauskaa grillin edustalla. Heittelee vaikka nakkeja tai jotain yhtä tyypillistä Kaisaa. Sen sijaan, että Moona lähettäisi Kaisalle inhottavan viestin jossa kertoo mitä näki, hän jatkaa elämäänsä eteenpäin tyytyväisenä tiedosta, että sai tietää Kaisan valehtelevan. Ensi kerralla, kun Kaisa yrittää sopia Moonan kanssa jotain, Moona kieltäytyy kauniisti kutsusta ja sanoo ettei viitsi kun viimeksikin kävi näin.

Kaisa tietää kyllä itse valehtelevansa, sitä ei Kaisalle tarvitse kertoa.

Burn Bitch you're on my way.

3. Arvosta itseäsi. Älä ole jonkun kanssa, kuka ei arvosta sua ja sitä mitä sulla on ympärillä. 

Jokaiselle kyllä löytyy sellainen ihminen, kuka haluaa olla just sun kanssa sellaisena kun sä oot. Ja koska oot just paras just sellasena kun oot, niin oo sellasen kanssa kuka kehittää sua niissä ominaisuuksissa eteenpäin, ei sellasen kanssa kuka saa sut tuntemaan olos riittämättömäks, ärsyttäväks tai huonolla tavalla omituiseks.

Havainnollistava esimerkki:

Ärsyttävää ku sä hepuloit ku innostut, voitko lopettaa.

Ok painu vittuun.

...and she lived her life happily ever after.

4. Kertoo enemmän siitä kun susta.

Tää ei varmaan tarvi ees sen suurempaa esimerkkiä. Jos joku tekee sulle huonon olon omilla teoillaan - niin sun pitää muistaa - ettei se kerro vittuakaan susta. Se kertoo vaan siitä ihmisestä. Siitä millanen se on. Ei varmaan lohduta, mutta pistä lohduttamaan.

5. Ymmärrys tulee myöhemmin

Tähän mä en ensin jaksanut luottaa itsekkään. Enkä tajunnut tätä ennenkuin tajusin. Jos nyt ajatellaan vaikka parisuhteen loppua, toisen jatkuvaa mokailua tai vastaavaa tilannetta - käytännössä mitä tahansa - niin se ymmärrys mikä tulee myöhemmin, ei tuu välttämättä sille toiselle, vaan sulle. Sitä toivoo, että se tulee sille toiselle ja se joskus tajuaa, mutta usein se on silloin jo liian myöhäistä sun kohdalla.

Sen sijaan sä tajuat. Sä tajuat miksi sen piti mennä niin. Miksi sun piti menettää se ihminen tai mitä sä siitä tilanteesta opit. Everything happens for a reason ja näin se vaan on. I know that.

Ja jos jostain syystä sä itket vielä vuoden päästä tyynyä vasten samaa tilannetta, etkä oo päässyt siitä yli etkä ympäri - niin mä lupaan, että sä voit tulla viemään keittiön tuolit mun huoneen seinältä (jotka olen sinne hyllyiksi naulannut), koska rakastan niitä yli kaiken.

Plus haluun päästä käyttämään mun uutta sanontaa jonka keksin viisi minuuttia sitten; I swear on my chair.

Kaikki tapahtuu syystä ja oikeaan aikaan, joten elä, toivo, unohda ja varo kookospähkinöitä.

Näillä mennään tänään. Muistakaa sateenvarjo.

Don't be bitter, be better.

Tupakoinnin lopettamisen paras puoli - no doubt - on se, että on päässyt todella syvälle ei kinost - modelle. Ennen pystyin helposti käyttämään viikko tolkulla energiaa siihen, jos joku ei jostain syystä - todellisesta tai väärinkäsityksestä - pitänyt musta.

'Apua, en mä haluu et se aattelee musta sillee'

'Pakko jotenki korjata tää tilanne, miten taas mokasin ei hele ole todellista' 

'Miks ne apinat puhuu musta tollee' 

'Mitä mä tein noin pahasti väärin'

'Mutku mä tykkään niist ihmisist ni en mä haluu et ne ajattelee must pahaa jokatapauksessakaan'

'Ei hitto apua en mä sitä noin oo tarkottanu voi ei' 

'mother of god what have i done' 

Tätä mä tein oikeesti päivästä toiseen. Sen lisäks analysoin ja analysoin ja vielä analysoin. (Siitä on hyötyäkin - kun analysoit itseäsi. Muiden analysointi on ajanhukkaa, vaikka olisi oikeassakin) Yksinäni ja kavereille. Ihmettelen, ettei kukaan koskaan tullut jesarin kanssa kylään.

Jokaista ihmistä ei vaan voi miellyttää, ei vaan voi. Ja joitain vielä vähemmän.

Ja pahin oli, jos joku muu ihminen sai jonkun toisen ihmisen ajattelemaan susta pahasti, niin ettet ees oo itse vaikuttanut koko asiaan. Sen sulattaminen on verrattavissa kiveen vatsalaukussa.

Mutta nyt, en tiedä johtuuko siitä, ettei mulla oo vaihtoehtona mennä hermoröökille kiroamaan ihmiskuntaa joten skippaan koko kiroamisen, vai siitä että joudun oikeasti käsittelemään asiat ja tajuan ettei ne oo niin isoja läheskään, kun oon ne kokenut, vai onko mulle vaan tullut joku valaistuminen elämästä tai kiittiriitti i'm done: 26 vuotta turhan paskan analysointia on tarpeeks. + What is meant to be is meant to be.

Oli mikä oli, se tunne kun kuulet, että susta jauhetaan jotain aktuaalista paskaa ja ensireaktio on 'hahahahahahahaha mitä vittua' ja sitten kun oot sisäistänyt koko jutun, niin sun reaktio on kutakuinkin sama. Ei raivotekstareita, ei (huom, lue: YLI)analysointia, ei muutakun fuck it -> ja eteenpäin. Koska ei vaan kiinnosta.

Ja se pätee btw muuhunkin.

Eilenkin etittiin Veenin kanssa Lidlistä niitä asiakkaiksi pukeutuneita vartijoita. Jotku vähän katto, mut me oltiin agentteja.

Meitä ei kiinnostanut.

Mustat sukat, fuckoff

Kun sitä on joskus joutunut olemaan mustasukkainen (aivan syystä imo) ja nielemään sen arvokkaasti ja vähemmän arvokkaasti, eikä sen jälkeen kovin montaa kertaa ole tarvinnut mustistella, niin sen esiintulemisen hillitseminen ja yleisesti koko tunteen käsittely on aika lailla..

Ei todellakaan hanskassa. Eli goood luck my man.

Sitten kun siihen yhtälöön lisätään vielä ex joka yrittää saada sun nykyistä kaikilla mahollisilla (itsekin käytetyillä) keinoilla käymään, niin lopputulos ei voi olla muutakuin kaaos - siinä osiossa aivoja joissa hillitseminen tapahtuu.

Viime lauantaina vedin itse suhteellisen suurikokoiset pultit, kun Toto päätti ettei mun oman exfuckbuddyni tarvitse laittaa mulle enää yhtäkään viestiä - ja siinä fuckoff-kännissä se oli jo peukalo enter-näppäimellä lähettämässä armeijatasoista komennusviestiä - kun sain puhelimen napattua persiini alle turvaan.
Tällä hetkellä tajuun ja ymmärrän ja tajuun taas, kun itse pyöritän venäläistä rulettia päässäni ja luonnostelen jo mielessäni en niinkään kaunista - viestiä tuon tällä hetkellä kärsivämmän osapuolen exälle.

En tietenkään lähetä sitä. Haloo.

SItoutumiskammo - facing it.

Näin vierottautuvana sitoutumiskammosena mä voin kertoa, että kun avainnippuun ilmestyy pari avainta lisää ja toinen avainnippu häipyy jonkun ylimääräsen ihmisen taskuun, niin ollaan jo 12 askeleen paremmalla puolella.

Aiemmin mä en ensinnäkään ees nähnyt ketään muutamaa kertaa enempää. Löin hanskat tiskiin ensimmäisen vastoinkäymisen tullen, enkä todellakaan ottanut mitään riskejä siihen, että joudun käsittelemään jotain vitun eroja enää ikinä. Sen lisäks mulla oli hirveän hyviä syitä aina mitkä kävi ahdistamaan. Oli liian kilttejä, liian pitkiä neniä, liian hiljanen, liian puhelias - kerran oli jopa väärän väriset kengännauhat.

Faktahan kuitenkin on varmaan se, että kun mä oon samalla mieskaavalla mennyt lähes koko deittailu-urani, niin eipä sieltä mitään helmiä sikalasta löydykkään.
Jos olit varma pelimies ketä ei saa sitoutumaan, narsisti paskan äitisuhteen takia, huumeidenkäyttäjä joka tarvitsi apua, sympaattinen mutta täydellisen ongelmainen, niin come here - meitsi kiintyy.
Jossain totaalivalaistumisen ja kyllästymisen rajamailla mä kahden samanaikaisen säädön - pelimiehen ja pettäjän - jälkeen päätin vaihtaa kokonaan merkkiä. Mä uskon vahvasti, että alitajuisesti oon tiennyt ettei noi toimi - joten fuckoff and leave me alone.

Sitten meille tulikin Toto, joka meinasi saada hermoromahduksia varmaan enemmän kuin mä, kun keihitin äärettömän ongelman sukkien laittamisesta kaappiin aina reppuun asti jolle en keksinyt sopivaa lattiapaikkaa. Määrätietoisesti askel kerrallaan se on kuitenkin survonut itsensä olkapäätaktiikalla mun vaatehuoneeseen, suihkuun (mikä on mun pyhättö, en edes tajua miten siellä voi kahdestaan muka peseytyä kun niitä suihkuja on syystäkin vaan 1), kenkähyllylle ja nyt avaimiin.

Luulin joskus vuos sitten, että tarvin ehdottomasti sellasen kuka menee ja touhuu, että saan omaa aikaa. Sellasen kenen kanssa on superjännittävää ja arki ei oo sitä tavallista arkea.
Sitten sen vastakohta olikin ihan perfect.

Tottakai mä tarvin edelleen välillä omaa aikaa, mutta musta on toisaalta siistiä kerätä aamulla kasa likasia t-paitoja pykkikoriin ja siirtää kymmenettä kertaa oven päällä kuivumassa olleet lakanat uudestaan kuivumaan, kun joku on ne nostanut pois eikä oo muistanut laittaa takaisin. Sitten on vielä sotkunen vaatekaappi, välillä väärille teille eksyvä shampoo, vinoon pyörityt lakanat ja käärmeiden häkit.

Mut aika siistii, tää elämä.